Blog

Previous Next

Kaunis Rauhallinen Kroatia

Muistot äitini kanssa tehdyltä Dubrovnikin matkalta, muistaakseni vuodelta 1987, jolloin olin 11-vuotias, sai minut tekemään päätöksen lähtemään lasteni kanssa sinne. Tuon lomamme jälkeen Dubrovnik piiritettiin vuosina 1991-1992 Kroatian sodan aikana ja tänä päivänä Dubrovnik on yksi Adrianmeren merkittävimmistä matkailukohteista.

Loman tavoitteena oli päästä varmaan aurinkoon, Suomen kesäsäät kun ovat perinteisesti niin vaihtelevia. Lisäksi hain kivaa hotellia, jossa olisi uima-allas, koska lapseni ovat todellisia vesipetoja, nytkin aika kului lähes joka päivä aamusta iltaan altaassa. Kolmas tärkeä tavoite oli löytää turvallinen kohde – ja kuinka surullista oli kuin samaan aikaan lomamme aikana Nizzassa oli tämä terroriteko ja monet ihmiset kuolivat tai loukkaantuivat. Päätökseni vain vahvistui, että lasteni kanssa en matkusta suurkaupunkeihin tai median suuren mielenkiinnon kohteina oleviin tapahtumiin, jotka voisivat olla myös terroristien kohteita.

Hotellimme oli viiden tähden Hotel Sheraton Riviera Dubrovnik, joka sijaitsi rauhallisella Mlinin alueella, noin 5 km päässä Dubrovnikin keskustasta. Hinnaltaan hotelli oli kohtuullinen, kun sen suhteuttaa siihen, että se oli 2 vuotta sitten rakennettu, tyylikäs ja moderni, jossa oli kaikki palvelut helposti saatavissa, hyvä kuntosali, jossa kävinkin muutaman kerran viikon aikana treenaamassa. Upean ulkoaltaan lisäksi löytyi sisäallas, kaikki hieronta ja kosmetologipalvelut. Aamiainen oli runsas ja monipuolinen, joten kaikille löytyi hyvä päivän aloitus terveellisestä aamiaisesta.

Aurinko helli meitä viikon kestäneellä lomamatkallamme lähes joka päivä ja lapset nauttivat, kun heti aamupalan jälkeen pääsi uimaan. Hotelli sijaitsi aivan meren rannalla, joten myös rantaan pääsi nopeasti jalan. Klaudia ja Kristian keksivätkin jo ensimmäisenä päivänä, että rannasta voi ”kalastaa” rapuja ja pieniä kaloja ja ostinkin heille pienet haavit, jolla pääsi kalastushommiin.
 
Ruoka oli hintatasoltaan lähes Suomen tasolla, ainakin hotellimme ympäristössä ja Dubrovnikin vanhassa kaupungissa, jossa kävimme kahtena hieman sateisena päivänä. Tämä upea kaupunki on muuten yksi Unescon suojelemista maailmanperintökohteista. Vanha kaupunki pienine kujineen oli todella idyllinen. Kävelimme pitkästi kaupungin kapeita kujia aivan ylös asti, jossa sijaitsi pieni näköalakahvila, jossa joimme yhdet virvokkeet ja nautimme upeasta maisemasta yli meren.
 
Jännitimme japanilaisturistien hurjia hyppyjä jyrkiltä kallioilta mereen yli 10 metrin korkeudesta. Kaupungin kujilta löytyi paljon paitsi hyviä ravintoloita, pieniä käsityöläisten putiikkeja sekä pieniä herttaisia hotelleja. Vanhassa kaupungissa suosittelen ehdottomasti käymään, jos Dubrovnikiin tai lähistölle matkustaa.


Me kurkitaan Klaudian kanssa Dubrovnikin maisemakahvilan kaiteen yli merelle.
Kävin myös rauhoittumassa (rasavillien lasteni kanssa) kauniissa vuosina 1699-1725 rakennetussa Saint Ignatius of Loyolan kirkossa, jossa sytytimme kynttilät.. kerroin lapsilleni, että jokainen meistä saa toivoa yhden toivomuksen, joka toteutuu, kun kynttilän sytyttää ja toivomusta ei saa kertoa kellekään, että se todella toteutuisi.
 
Elän elämääni niin että lasteni toivomukset toteutuvat – omasta toiveestani saatte lukea tästä blogista – viihtyisiä hetkiä myös jatkossa!!!